

Lehtimulta: mitä tehdä puutarhan pudonneille lehdille?

Joka syksy toistuu sama näky: lehtiä kertyy nurmikolle, käytäville ja pensasaitojen juurelle. Monet puutarhurit pakkaavat ne säkkeihin ja vievät jäteasemalle tai, mikä vielä pahempaa, polttavat ne, mikä on kiellettyä. Se on harmi, sillä pudonneet lehdet ovat ilmainen ja runsas luonnonvara.
Voitte tietysti lisätä ne kompostoriinne. Mutta niistä voi tehdä myös oman, puutarhureiden kovasti arvostaman tuotteensa: lehtimultaa. Kerromme, miten se onnistuu, mitkä lehdet kannattaa valita ja miten multaa käytetään.
Lehtimulta ja komposti: kaksi eri tuotetta
Kompostorissa työtä tekevät pääasiassa bakteerit, jotka hajottavat vihreän ja ruskean jätteen seosta. Pelkistä lehdistä koottu kasa kehittyy toisin: hajotuksesta vastaavat lähinnä sienet, ja se etenee hitaasti ja ilman lämpenemistä. Siksi tarvitaan enemmän kärsivällisyyttä.
Myös lopputulos on erilainen. Lehtimulta on ravinneköyhää: se ei ole lannoite. Sen sijaan se on erinomainen maanparannusaine, jonka hienojakoinen ja mureneva rakenne parantaa maan rakennetta ja auttaa sitä pidättämään vettä. Juuri tätä halutaan kylvöihin, katteeksi tai raskaan maan keventämiseen.
Parhaat lehdet ja silputtavat lehdet
Kaikki lehdet eivät hajoa yhtä nopeasti. Tässä yleiset suuntaviivat:
Tammi, pyökki ja valkopyökki tuottavat parasta lehtimultaa ja hajoavat ilman erityistä apua.
Vuorivaahtera, saksanpähkinä, hevoskastanja ja jalokastanja hajoavat paljon hitaammin: silputkaa ne ensin tai laittakaa ne mieluummin kompostoriin.
Paatsama, japaninaukuba ja laakeritomeri, joiden lehdet ovat ainavihantia ja sitkeitä, kannattaa silputa ja laittaa kompostoriin.
Havupuiden neulaset hajoavat lopulta, mutta siihen kuluu kahdesta kolmeen vuotta. Erikseen säilytettyinä niistä saadaan hapanta multaa, joka sopii happaman maan kasveille.
Joskus väitetään, että tammenlehdet olisivat kompostissa ”kiellettyjä”. Se on harhaluulo: päinvastoin ne kuuluvat parhaisiin. Paksut ja hitaasti hajoavat lehdet, kuten saksanpähkinän lehdet, vaativat vain silppuamista.
Kaksi varotoimea: keratkaa mieluiten terveitä lehtiä ja jättäkää pois mustalaikkutaudin (marssonina) vaivaamien ruusujen lehdet. Välttäkää myös vilkkaiden maanteiden varsilta kerättyjä lehtiä, jotka voivat olla saastuneita, ja poimikaa mahdolliset roskat pois, jos keräätte lehtiä kadulta.
Säkkimenetelmä vai häkkimenetelmä
Säkki: helppo ja huomaamaton
Tämä on ihanteellinen menetelmä pieniin puutarhoihin. Täyttäkää suuri jätesäkki lehdillä, kostuttakaa ne, jos ne ovat kuivia, ja tehkää talikolla tai veitsellä säkkiin muutama reikä ilmanvaihtoa varten. Sulkekaa säkki löysästi ja nostakaa se varjoisaan nurkkaan, pois näkyvistä. Sitten vain odotellaan.
Häkki: suurille määrille
Jos lehtiä on paljon, rakentakaa verkosta neliön tai ympyrän muotoinen aitaus, jota tukee neljä paalua, tuulelta suojaiseen paikkaan. Mitä suurempi kasa, sitä nopeammin se hajoaa. Täyttäkää sitä syksyn mittaan ja kastelkaa, jos se kuivuu, erityisesti kuumina kesinä. Myös rimoista tehty kompostori, kuten Compostys-puukompostori, käy lehtisiiloksi. Kuvassa: säkkimenetelmä (1) ja verkkohäkkimenetelmä (2).
Willyn vinkkiKeratkaa lehdet kostealla säällä, heti sateen jälkeen: ne tiivistyvät paremmin, eikä niitä tarvitse kastella ennen säkkiin laittamista.
Ruohonleikkuri, tietämätön silppuri
Lehtiä varten ei tarvitse hankkia silppuria. Ajakaa vain ruohonleikkurilla keruusäiliö paikallaan lehtien peittämän nurmikon yli. Leikkuri silppuaa ja kerää lehdet samalla kertaa, mikä nopeuttaa niiden hajoamista selvästi. Lisäetu: lehtien sekaan tulee hieman leikattua ruohoa, joka tuo multaa rikastavaa typpeä.
Käytävällä tai terassilla haravoikaa lehdet kasaan, levittäkää ne ohueksi kerrokseksi nurmikolle ja ajakaa sitten ruohonleikkurilla.
Kuinka kauan se kestää?
Kärsivällisyyttä tarvitaan: useimmilta lehdiltä kuluu noin kaksi vuotta hajota kokonaan. Ensimmäinen maanparannukseen kelpaava tuote on valmis noin vuoden kuluttua, ja vielä vuoden tai kaksi lisää tarvitaan hienojakoiseen, mustaan ja humuspitoiseen multaan.
Nopeuttaaksenne prosessia:
silputkaa lehdet;
pitäkää ne kosteina mutta ei koskaan märkinä;
tehkää kasasta mahdollisimman suuri;
lisätkää typpeä, esimerkiksi vuorottelemalla noin 30 cm:n lehtikerroksia ja pientä määrää paahdettua sarvijauhoa tai kananlantaa, tai käyttäkää nokkosvettä.
Nämä typpilisät ovat luonnollisia aktivaattoreita. Niiden todellista hyötyä käsittelemme oppaassamme Kompostin aktivaattorit: hyödyllisiä vai eivät?
Lehtimullan käyttötavat
Iästään riippuen lehtimultaa voi käyttää monella tavalla:
Kylvöt: hyvin hajonnutta, yli kaksi vuotta vanhaa lehtimultaa voi käyttää kylvöihin sellaisenaan.
Ruukutus: kun sitä sekoitetaan yhtä suurin osin hiekan, kompostin ja hyvän mullan kanssa, saadaan erinomainen kasvualusta. Kerromme näistä seoksista tarkemmin oppaassamme Oman mullan valmistaminen.
Kate: nuorempi tai karkeampi lehtimulta levitetään vähintään 5 cm:n katekerrokseksi myöhäissyksystä talven loppuun.
Maanparannus: maahan sekoitettuna se keventää raskaita maita ja auttaa hiekkamaita pidättämään vettä.
Nurmikko: seulottuna sitä levitetään ohut kerros syksyllä.
Lehtikasassa voi olla rikkakasvien siemeniä: välttäkää sen käyttöä paikoissa, joissa niiden itäminen olisi todellinen ongelma.
Tiesitkö?Metsässä kukaan ei haravoi lehtiä: ne suojaavat maata kuivumiselta, ruokkivat lukuisia eliöitä ja muuttuvat hitaasti humukseksi. Lehtimulta vain toistaa tätä luonnon kiertokulkua puutarhassa.
Entä tavallinen kompostori?
Pudonneet lehdet ovat myös erinomaista, hiilipitoista ruskeaa ainesta kompostoriinne. Ongelma on, että ne tulevat kaikki kerralla syksyllä, kun taas kuorijätettä syntyy ympäri vuoden. Ratkaisu: täyttäkää muutama säkki kuivilla lehdillä ja säilyttäkää niitä kompostorin vieressä. Näin teillä on ”ruskean” aineksen varasto, jolla voitte tasapainottaa keittiöjätteitä kevääseen asti. Selitämme tämän tasapainon oppaassamme Vihreät ja ruskeat ainekset.
Matokompostiin suosittelemme kuitenkin kuivaksi ainekseksi mieluummin ruskeaa pahvia: puutarhasta kerätyt lehdet voivat tuoda mukanaan etanoita, hyönteisten munia tai ei-toivottuja siemeniä. Kerromme tästä oppaassamme mitä madoille voi syöttää.
Muista tämäTammi, pyökki ja valkopyökki: säkkiin tai häkkiin lehtimullaksi. Sitkeät tai ainavihannat lehdet: silputtuina kompostoriin. Ja joka tapauksessa: säilyttäkää muutama säkki kuivia lehtiä varastossa koko vuoden tarpeisiin.
Yhteenveto
Pudonneet lehdet eivät ole jätettä vaan luonnonvara. Rei'itetyssä säkissä tai verkkohäkissä, kosteina ja mieluiten ruohonleikkurilla silputtuina ne muuttuvat noin kahdessa vuodessa hienojakoiseksi mullaksi, joka sopii erinomaisesti kylvöihin, katteeksi ja maan parantamiseen. Hitaasti hajoavat tai sitkeät lehdet kannattaa laittaa mieluummin kompostoriin, jossa ne toimivat ruskeana aineksena ympäri vuoden. Pieni kärsivällisyys riittää, kun haluatte palauttaa maaperälle sen, minkä puut sille syksyllä antoivat.
Skannaa koodi tai siirry osoitteeseen mouttatila.fi/opas: kaikki käytännön oppaamme ja linkit mainittuihin tuotteisiin.





































