Käytännön opas

EM-mikrobit

Oppaan sisällys

01EM-valmisteiden ymmärtäminen4▸

EM: määritelmä, alkuperä, koostumus Miten EM toimii?Oikean EM-tuotteen valinta EM-aloittelijalle: kultaiset säännöt

02Valmistus ja säilytys2▸

EM-1:n aktivointi: oma EM-A EM:n säilytys, epäonnistunut EM-A

03Puutarha, kasvimaa ja nurmikko5▸

EM kasvimaalla: annokset ja kate Komposti ja fermentoitu silppu EM:llä Luonnonmukainen nurmikko EM:llä Kylvöt, taimet ja istutus EM:n avulla EM-ruiskutus lehdille Previsan S:llä

04Koti ja siivous4▸

Luonnollinen siivous EM Cleanilla Pahojen hajujen torjunta EM-mikrobeilla Saostuskaivo ja kuivakäymälä: EM Tulvan jälkeen: EM ja hajut

05Eläimet4▸

EM tallissa, navetassa ja kanalassa EM-fermentoidut rehut: hevoset ja karja EM koirille, kissoille ja pieneläimille Onnistunut säilörehu EM Silagella

06Vesi: lammet ja uima-altaat3▸

Lammen tai lammikon hoito EM-mikrobeilla Bokashi-pallot lampeen EM ja uima-allas: mitä tiedetään

07Pidemmälle4▸

Mitä tiede sanoo EM:stä EM-keramiikka: mitä siitä ajatella EM-juomat, -suola, -saippua ja -hammastahna EM ja lainsäädäntö EU:ssa ja Suomessa

Käytännön opasEM-mikrobit

Miten EM-mikrobit toimivat? Käyminen, kilpailu ja dominanssiperiaatteen rajat

Kotona fermentoituja ruokia: hapankaali, suolakurkut, kefiiri, juurileipä ja maitohapatetut kasvikset

Suljettuun pussiin unohtunut kuori voi päätyä kahdella tavalla: se mätänee ja haisee pahalta, tai se käy ja saa hapanta tuoksua, vähän kuin hapankaali. Tehokkaiden mikro-organismien (EM) koko idea perustuu tähän eroon: eloperäinen aines ohjataan käymiseen eikä mätänemiseen.

Tässä artikkelissa kerromme, mitä todellisuudessa tapahtuu, mitä seoksen eri mikro-organismeista tiedetään ja miksi valmistajan korostamaan kuuluisaan ”dominanssiperiaatteeseen” kannattaa suhtautua varauksella.

Käyminen ja mätäneminen: eloperäisen aineksen kaksi kohtaloa

Vasemmalla käyvä kaali, oikealla mätänevä kaali

Kun happea ei ole riittävästi, eloperäistä ainesta muokkaavat mikro-organismit, jotka eivät tarvitse ilmaa. Lopputulos riippuu siitä, mitkä niistä pääsevät valtaan:

Mätäneminen hajottaa ennen kaikkea proteiineja. Siinä vapautuu ammoniakkia, rikkiyhdisteitä (mädän kananmunan haju) sekä raadolta haisevia amiineja. Aines muuttuu limaiseksi, ja haju houkuttelee kärpäsiä.
Käyminen kohdistuu ensin sokereihin ja tärkkelykseen. Siinä syntyy happoja (maitohappoa, etikkahappoa), hieman alkoholia ja hiilidioksidia. Aines säilyttää muotonsa, tuoksuu happamalta tai etikalta ja säilyy.

Kyse ei ole modernista keksinnöstä. Hapankaali, kimchi, oliivit, ilmakuivattu makkara ja karjankasvattajien säilörehu perustuvat samaan periaatteeseen. EM:n ajatuksena on soveltaa tätä ikivanhaa taitoa keittiöjätteisiin, lantaan, kuivikkeisiin tai kompostiin. Ämpärin osalta lue tarkemmin miten bokashi-käyminen toimii.

Maitohappobakteerien rooli: happamoittaminen säilyttää

Kotitekoinen hapankaali ja pH-testiliuska: maitohappokäyminen tekee ympäristöstä happaman

Maitohappobakteerit ovat EM:n varsinaisia työjuhtia. Ne kuluttavat sokereita ja tuottavat maitohappoa. Ympäristö happamoituu nopeasti: onnistuneesti aktivoidun EM:n pH on 3,2–3,6, ja EM-1-kantaliuos on samaa luokkaa.

Useimmat mätänemistä aiheuttavat bakteerit viihtyvät huonosti näin happamassa ja hapettomassa ympäristössä. Juuri näin käy hyvin suljetussa siilossa: pH laskee, aines ikään kuin ”pysähtyy” ja säilyy kuukausia. Tämä mekanismi on tunnettu jo pitkään, sitä käytetään laajasti elintarviketeollisuudessa, eikä siinä ole mitään EM:lle ominaista.

Jotta se toimisi, tarvitaan kaksi edellytystä:

Sokeria maitohappobakteerien ravinnoksi. Tämä on melassin tehtävä EM-1:ssä ja fermentoidussa leseessä.
Vähän tai ei lainkaan ilmaa. Siksi on tärkeää painella aines tiiviiksi, sulkea astia ja välttää jatkuvaa avaamista.

Muista tämä
EM:n vahvimmin osoitettu vaikutus on yksinkertainen: eloperäinen aines happamoitetaan ilmalta suojassa, jotta se käy eikä mätäne. Kaikki happamoitumista edistävä (sokerit, ilmattomuus, lempeä lämpö) edistää myös lopputulosta.

Hiivat ja fotosynteettiset bakteerit: mitä niille luetaan ansioksi

Hiivat

Hiivoja mikroskoopissa silmikoimassa ja tuottamassa kaasua

Hiivat muuttavat sokereita alkoholiksi ja hiilidioksidiksi. Ne saavat aktivoitumassa olevan EM-kanisterin pullistumaan, ja ne vaikuttavat hyvän käymisliuoksen hedelmäiseen, hieman alkoholiseen tuoksuun. Analyysit vahvistavat niiden esiintymisen EM-tuotteissa.

Fotosynteettiset bakteerit

Purppuraisia fotosynteettisiä bakteereja mikroskoopissa

Valmistaja esittää ne seoksen avaintekijänä: niiden kerrotaan hyödyntävän valoa ja lämpöä muuttaakseen jätteitä ja pahanhajuisia kaasuja kasveille hyödyllisiksi aineiksi. Luonnossa näitä purppurabakteereja todella on, ja niiden aineenvaihdunta on hyvin monipuolinen.

Kysymys on pikemminkin siitä, ovatko ne läsnä ja aktiivisia valmiissa tuotteessa, joka on hyvin hapan ja pimeässä säilytetty neste. Vuonna 2024 julkaistussa DNA-analyysissä niitä ei löytynyt testatusta liuoksesta, ja muiden analyysien mukaan niitä on parhaimmillaankin hyvin vähän. Niiden todellinen merkitys tavallisessa käytössä on siis tuntematon.

”Dominanssiperiaate”: mitä Higa sanoo ja mitä tiede sanoo

Valmistajan teoria

Professori Teruo Higan mukaan ympäristön mikro-organismit jakautuvat kolmeen ryhmään: pieneen vähemmistöön ”uudistavia”, pieneen vähemmistöön ”rappeuttavia” ja suureen enemmistöön ”seuraajia”, jotka asettuvat hallitsevan ryhmän puolelle. Säännöllinen EM:n lisääminen kääntäisi seuraajat oikealle puolelle maaperässä, vedessä tai ilmassa.

Vertauskuva on havainnollinen, mutta se on edelleen teoria. Esitetyt osuudet vaihtelevat lisäksi valmistajan eri julkaisuissa, mikä osoittaa, ettei kyse ole mittauksista. Yksikään riippumaton tutkimus ei ole vahvistanut tätä jaottelua, ja Higa itsekin myönsi, että toistettavien tulosten saaminen oli vaikeaa.

Mitä todellisuudessa havaitaan

Nykytiedon perusteella voidaan erottaa kaksi tilannetta:

Suljetussa, tuoreessa ja sokeripitoisessa ympäristössä (bokashi-ämpäri, siilo, aktivointikanisteri) runsas maitohappobakteerien lisäys todella saa etumatkan muihin nähden. Puhutaan etusijavaikutuksesta tai kilpailullisesta poissulkemisesta: ensimmäisinä asettuneet kuluttavat sokerit, happamoittavat ympäristön ja valtaavat tilan. Tässä ”dominanssin” ajatuksella on todellinen perusta.
Avoimessa ja jo valmiiksi runsaasti asutetussa ympäristössä, kuten puutarhan maaperässä, tilanne on päinvastainen. EM-annos tuo mikro-organismeja mitättömän määrän verrattuna niihin miljardeihin, joita jokaisessa maakourallisessa jo on. Vuonna 2024 julkaistussa kokeessa EM:n mikro-organismeista ei löytynyt maaperästä juuri jälkeäkään viikko suositellun annoksen lisäämisen jälkeen; jopa satakertaisella annoksella niiden osuus jäi alle 1 %:n populaatiosta. Normaaliannoksella kokeessa ei mitattu mitään vaikutusta. Hyvin suurella annoksella maaperän aktiivisuus kasvoi hetkellisesti, mutta yhtä paljon steriloidulla EM:llä: vaikutus johtui lisätyistä sokereista, ei elävistä mikrobeista.

Muissa kokeissa, muun muassa Sveitsissä tehdyssä nelivuotisessa peltokokeessa, on verrattu elävää EM:ää steriloituun: molemmat antoivat samat tulokset. Toisin sanoen mikrobien ansioksi luettu vaikutus tulee usein niiden mukana tulevista aineista (melassi, leseet, bokashi). Käymme näitä tutkimuksia tarkemmin läpi artikkelissa mitä tiede sanoo EM:stä.

Tiesitkö?
Parhaiten toimiva periaate tunnettiin jo kauan ennen EM:ää: se on säilörehun teko. Tuoreen, sokeripitoisen ja ilmattomaan tilaan suljetun aineksen ymppääminen maitohappobakteereilla on perinteinen, tutkittu ja hallittu maatalouskäytäntö.

Miksi vaikutus riippuu olosuhteista

Varovaisimmat julkiset arviot pitävät EM:n vaikutusta uskottavana lähinnä kompostoinnissa, säilörehun teossa ja lannan käsittelyssä, kunhan lämpötila, kosteus ja ravinteiden saanti ovat hallinnassa. Käytännössä ratkaisevia tekijöitä on neljä:

Kasvualusta. Ilman sokereita tai tuoretta ainesta maitohappobakteereilla ei ole mitään käytettävää.
Ilma. Maitohappokäyminen vaatii suljetun ja tiiviiksi painetun ympäristön. Ilmavassa kompostikasassa työtä tekevät muut mikro-organismit.
Lämpötila. Noin 15 °C:n alapuolella kaikki hidastuu, ja pakkanen tappaa mikro-organismit. Liuoksen aktivoinnissa valmistajat tavoittelevat 25–30 °C:ta.
Kosteus. Liian kuivassa mitään ei tapahdu; läpimärkä aines voi mädäntyä EM:stä huolimatta.

Emyn vinkki
Jos käymisliuos tuottaa pettymyksen, älä tuplaa annosta: tarkista ensin, että sokeria on, ilmaa on vähän, lämpötila on leuto ja aines sopivan kosteaa. Korjaa nämä neljä asiaa ja yritä sitten uudelleen.

Vähittäiset vaikutukset: muutamasta minuutista muutamaan vuoteen

Maaperään lisätyn EM:n vaikutukset näkyvät muutamassa viikossa, muutamassa kuukaudessa ja kaudesta toiseen

Valmistaja tiivistää vaikutusnopeuden näin: pahaan hajuun muutama minuutti, maaperän hedelmällisyyteen joskus useita vuosia. Tästä voi poimia seuraavat asiat:

Hajut: kuivikkeisiin tai roska-astiaan suihkutettu hapan liuos vähentää nopeasti ammoniakin vapautumista. Vaikutus on uskottava ja liittyy happamuuteen, ja kuivakäymälöillä tehdyssä kokeessa hapankaalin liemi toimi yhtä hyvin kuin EM.
Ämpärin tai siilon käyminen: muutamasta päivästä muutamaan viikkoon lämpötilasta riippuen.
Maaperä: lauhkean ilmaston pitkäaikaiskokeissa mikro-organismeilla ei ole todettu omaa vaikutusta satoihin eikä maaperän eliöstöön. Maaperää parantaa ennen kaikkea säännöllinen eloperäisen aineksen lisääminen, oli se fermentoitua tai kompostoitua.

Jos haluat soveltaa näitä periaatteita käytäntöön, aloita hyvin valmistetusta liuoksesta: artikkelissamme EM-1:n aktivointi vaihe vaiheelta kerrotaan, miten saat onnistuneen käymisliuoksen, tai voit aloittaa valmiiksi aktivoidusta Microferm EM-A -liuoksesta. Puutarhassa EM on järkevintä eloperäisen aineksen käsittelyssä: lue kompostin nopeuttaminen EM:n avulla.

Yhteenveto

EM vaikuttaa ennen kaikkea maitohappokäymisen kautta: sen bakteerit kuluttavat sokereita, happamoittavat ympäristön ja estävät ilmalta suojassa eloperäistä ainesta mätänemästä. Mekanismi on vankka ja tunnettu vuosisatoja. Valmistajan ”dominanssiperiaatetta” ei sen sijaan ole osoitettu: sillä on merkitystä suljetussa ja sokeripitoisessa ympäristössä, kuten ämpärissä tai siilossa, mutta paljon vähemmän avoimessa, valmiiksi eliöstöltään rikkaassa maaperässä, jossa kokeet selittävät havaitut vaikutukset lisätyllä eloperäisellä aineksella. EM antaa siis parhaat tulokset siellä, missä kasvualusta, ilma, lämpötila ja kosteus ovat hallinnassa.