Kompostin nopeuttaminen EM-mikrobeilla ja ruohosilpun fermentointi pressun alla

Tulosta

Puutarhassa tehokkaita mikro-organismeja käytetään pääasiassa kahteen tarkoitukseen: kompostoinnin tukena sekä suurten vihermassamäärien, ennen kaikkea ruohosilpun, fermentointiin. Nämä ovat kaksi hyvin erilaista käyttötapaa. Ensimmäinen tapahtuu hapen läsnä ollessa, jälkimmäinen ilman happea, ja työvaiheet poikkeavat toisistaan täysin.

Tarvitaanko onnistuneeseen kompostiin todella kompostin aktivaattoria? Vastasimme kysymykseen suoraan oppaassamme Kompostin aktivaattori: hyödyllinen vai ei? Tässä siirrymme käytäntöön: miten käytätte EM-mikrobeja, jos päätätte niin tehdä, millä annoksilla ja miten muutatte ruohosilpun fermentoiduksi eloperäiseksi aineeksi.

Kompostointi ja fermentointi: kaksi eri logiikkaa

Tavallinen kompostointi on aerobinen prosessi: bakteerit, sienet ja sen jälkeen madot ja pieneläimet hajottavat aineksen hapen läsnä ollessa. Kasa lämpenee, painuu kokoon ja muuttuu muutamassa kuukaudessa stabiiliksi humukseksi.

Fermentointi, kuten bokashissa tai säilörehussa, tapahtuu sen sijaan ilman happea. Maitohappobakteerit muuttavat sokerit hapoiksi, ympäristö happamoituu ja aines säilyy lähes ennallaan. Tuloksena on esikomposti, jonka hajoaminen viimeistellään maaperässä tai kompostorissa.

EM-mikrobit ovat ennen kaikkea hapatteita, joissa on runsaasti maitohappobakteereja. Hyvin ilmastetussa kompostissa ne eivät muuta prosessin luonnetta: ne vain lisätään jo olemassa olevien mikro-organismien joukkoon. Siksi riippumattomat kompostointikokeet osoittavat parhaimmillaankin vain vähäistä hyötyä. Trooppisessa ilmastossa riisinoljella ja vuohenlannalla tehdyssä kokeessa havaittiin EM-mikrobien kanssa hieman nopeampi lämpötilan nousu ja pidemmälle edennyt hajoaminen 90 päivän kohdalla, mutta kokeessa ei ollut vertailuryhmää, joka olisi saanut pelkkää melassia: on vaikea sanoa, mikä osuus tuloksesta johtuu mikro-organismeista. Riippumattomien arvioiden mukaan EM-mikrobien vaikutus kompostoinnissa on uskottava, kunhan kosteus, ilmansaanti ja lämpötila ovat hyvin hallinnassa.

Muista tämä

Komposti onnistuu oikealla seoksella, ilmalla ja kosteudella; EM-mikrobit voivat tukea sitä. Fermentointi onnistuu ilman happea, tiivistämällä ja peittämällä ilmatiiviisti; siinä EM-mikrobeilla on keskeinen rooli.

EM-liuoksen suihkuttaminen kompostoriin

Annostus

Microferm EM-A -aktiiviliuoksen valmistaja suosittelee noin 1 litraa tuotetta kuutiometriä ainesta kohden laimennettuna kaksinkertaiseen määrään klooraamatonta vettä ja jaettuna kerros kerrokselta. Joissakin käyttöohjeissa annos on jopa 2 litraa kuutiometriä kohden. 400 litran puutarhakompostorissa tämä tarkoittaa noin puolta litraa tuotetta koko täyttöä kohden: jokaisella lisäyskerralla riittää muutama ruokalusikallinen (20–30 ml) puoleen litraan vettä laimennettuna.

Työvaiheet

1. Lisätkää aines tavalliseen tapaan sekoittaen vihreää ja ruskeaa ainesta: tasapaino on edelleen avainasemassa, katso oppaamme Vihreä ja ruskea aines.
2. Suihkuttakaa laimennettu liuos uuden kerroksen päälle tai kaatakaa se kastelukannulla.
3. Jatkakaa ilmastamista ja kosteuden seuraamista: EM-mikrobit eivät korvaa näitä toimia.

Voitte myös ripotella kourallisen Bokashi EM -kompostiaktivaattoria keittiön kuorijätteiden päälle, erityisesti uuden kompostorin käynnistämiseksi. Jos teillä on hieman vanhentunut tilkka itse valmistettua EM-A-liuosta, siitä on eniten hyötyä kompostissa: oppaamme EM-mikrobien säilyttäminen kertoo, miten arvioida, onko se vielä käyttökelpoista.

Jos tyhjennätte keittiön bokashiastian kompostoriin, levittäkää sisältö ja sekoittakaa se ruskeaan ainekseen sen sijaan, että kaataisitte sen yhtenä möhkäleenä: menetelmä on kuvattu tarkemmin oppaassa Bokashi ja puutarhakomposti.

Ruohosilpun fermentointi pressun alla

Keväällä ruohosilppua kertyy niin paljon, ettei kompostori pysty ottamaan sitä kaikkea vastaan. Paksuna kerroksena silppu tiivistyy ja mätänee. Fermentointi tarjoaa vaihtoehdon: eräänlaisen ”puutarhabokashin”, joka muistuttaa maanviljelijöiden säilörehua.

Menetelmä

1. Antakaa ruohon kuivahtaa muutaman tunnin ajan leikkuun jälkeen. Liian märkänä se fermentoituu huonosti, siitä valuu nestettä ja se haisee eltaantuneelta voilta. Jos ruoho pysyy hyvin kosteana, sekoittakaa joukkoon hieman kuivempaa ainesta: kuivia lehtiä tai silputtua olkea.
2. Kostuttakaa ruoho EM-liuoksella: 5 %:n liuos eli 50 ml EM-A:ta litraan klooraamatonta vettä, suihkutettuna sekoittaen niin, että ruoho kostuu muttei kastu läpimäräksi. Suurille määrille valmistaja laskee noin 2 litraa Microfermia laimennettuna 10 litraan vettä kuutiometriä ainesta kohden.
3. Lisätkää halutessanne murskattua simpukankuorikalkkia (myydään usein nimellä ”simpukkakalkki”) kourallisina kerrosten väliin: ruoho happamoituu nopeasti fermentoituessaan, ja tämä karkea, hitaasti vaikuttava kalkki loiventaa pH:n laskua estämättä sitä. Älkää koskaan käyttäkö poltettua tai sammutettua kalkkia, sillä ne ovat syövyttäviä niin iholle kuin mikro-organismeillekin.
4. Tiivistäkää voimakkaasti kerros kerrokselta ilman poistamiseksi.
5. Peittäkää ilmatiiviisti paksulla pressulla, jonka reunat painotetaan koko kehältä. Pienille määrille riittävät paksut, hyvin suljetut säkit tai kannellinen jäteastia.
6. Odottakaa: valmistajan mukaan vähintään 6 viikkoa, suurelle kasalle tai viileällä säällä mieluummin 8–10 viikkoa. Älkää nostako pressua sillä välin.

Emyn vinkki

Kootkaa kasa maahan levitetyn pressun päälle, kääntäkää pressu sen yli ja polkekaa koko kasa tiiviiksi ennen kuin painotatte sen laudoilla tai mullalla. Mitä vähemmän ilmaa jää, sitä puhtaampi fermentointi.

Tulos ja sen käyttö

Hyvin fermentoitunut ruoho tuoksuu happamalta kuin säilörehu ja säilyttää rakenteensa ruskistuessaan. Reunat, jotka ovat usein fermentoituneet heikommin, voi siirtää seuraavaan kasaan tai kompostoriin. Kuten kaikki bokashi, se on hapanta esikompostia, ei valmista kompostia: sekoittakaa se maan pintakerrokseen tai lisätkää kompostiin ja odottakaa vähintään kaksi viikkoa ennen kuin kylvätte tai istutatte kyseiseen kohtaan. Älkää levittäkö sitä paksuna kerroksena kasvien juurelle.

Kaksi rajoitusta on hyvä tietää. Älkää käyttäkö rikkakasvien torjunta-aineella käsitellyn nurmikon silppua. Lisäksi ei ole näyttöä siitä, että fermentointi tuhoaisi rikkakasvien siemenet: sen hoitaa hyvin hoidetun kompostin lämpö. Ruohosilpun määrää voi vähentää jo lähteellä leikkaamalla ilman keräystä, mistä kerromme oppaassamme Luonnonmukainen nurmikko EM-mikrobeilla.

Tiesitkö?

Liian kostean ruohon eltaantuneen voin haju johtuu voihaposta, jota tuottavat muut kuin maitohappobakteerit. Maanviljelijät tuntevat sen hyvin: juuri sen välttämiseksi he antavat ruohon kuivahtaa ennen säilöntää.

Lanta ja maatilan jätteet: kerrosmenetelmä

Olkeen sekoitetulle hevosen-, lampaan- tai siipikarjanlannalle sekä suurille viherjätemäärille valmistaja suosittelee kerrosmenetelmää ilman kääntämistä:

• Kootkaa kasa peräkkäisistä lanta-, olki- ja viherjätekerroksista ja suihkuttakaa laimennettua EM-liuosta jokaisen kerroksen väliin.
• Lisätkää simpukankuorikalkkia ja halutessanne savea. Valmistaja antaa suuntaa-antavaksi määräksi tonnia ainesta kohden 2 litraa Microfermia, 12 kg simpukankuorikalkkia ja 12 kg savimineraaleja.
• Tiivistäkää, peittäkää ilmatiiviisti pressulla ja antakaa fermentoitua vähintään 8 viikkoa.

Suhtautukaa lupauksiin varauksella: Norjassa naudan lietelannalla tehdyssä kokeessa fermentointi oli EM-mikrobien kanssa voimakkaampaa, mutta lannan typpi- ja kuiva-ainepitoisuus ei eronnut vertailuryhmästä.

Vältettävät virheet

• Läpimärkä aines: se mätänee fermentoitumisen sijaan.
• Huonosti suljettu tai ”tarkistusta varten” avattu kasa: ilma käynnistää homehtumisen ja mätänemisen uudelleen.
• Pelkkä ruohosilppu paksuna kerroksena kompostorissa: ilman kuivaa ainesta tai hallittua fermentointia se muuttuu limaiseksi massaksi.
• Poltettu tai sammutettu kalkki: syövyttävänä se tuhoaa juuri ne mikro-organismit, joita halutaan edistää.
• Kloorattu vesi EM-mikrobien laimentamiseen.
• Liian aikainen käyttö: vielä tuore fermentoitu aines voi haitata juuria tai taimia, jos se joutuu niiden kanssa kosketuksiin.

EM, komposti vai Matojätteen komposti: kumpi valita?

Nämä menetelmät täydentävät toisiaan pikemminkin kuin kilpailevat keskenään. Tavallinen kompostointi on edelleen yksinkertaisin ratkaisu puutarhajätteille ja tuottaa stabiilia humusta. EM-fermentointi on hyödyllinen, kun halutaan käsitellä kerralla suuria määriä vihreää ainesta, ja keittiöbokashi ottaa vastaan tähteitä, joita komposti hajottaa huonosti. Madoilla kompostointi puolestaan sopii erinomaisesti kerrostaloasuntoon. Vertaillaksenne vaihtoehtoja omaan tilanteeseenne tutustukaa oppaaseemme Komposti, Matojätteen komposti, bokashi vai EM: minkä menetelmän valita.

Yhteenveto

Kompostorissa EM-mikrobeja käytetään noin 1 litra kuutiometriä ainesta kohden laimennettuna ja kerroksittain jaettuna, eivätkä ne koskaan korvaa oikeaa seosta, ilmaa ja kosteutta; niiden vaikutus kompostoinnin nopeuteen on vaatimaton. Niiden todellinen käyttöalue on fermentointi: kuivahtanut ruohosilppu, joka kostutetaan 5 %:n liuoksella, johon halutessa lisätään simpukankuorikalkkia ja joka tiivistetään hyvin ja peitetään ilmatiiviisti pressulla 6–10 viikoksi, tuottaa hapanta esikompostia, joka sekoitetaan maahan tai kompostiin, ja ennen kylvöä odotetaan kaksi viikkoa. Sama periaate pätee kerroksittain koottuun lantaan, ilman lupausta typen lisääntymisestä.

Liittyvät tuotteet

Maze 180L pyörivä kompostori, kaksiosastoinen

Vaivaton ulkokompostointi

187,21 €

Compostys puinen kompostori | 305 litraa

PEFC-sertifioitu kuusipuu

145,37 €

EM-keramiikka Cera Boost jauheena | 1 kg Laatikko

Maaperälle, kasveille, talleille ja materiaaleille, 1–10 kg

36,50 €

Ennakkotilaus

245L Maze pyörivä kompostori kahdella säiliöllä

Vaivaton ulkokompostointi

260,41 €

Oppaan muut aiheet

Madoilla kompostointi30 ohjetta →Kompostointi25 ohjetta →Bokashi24 ohjetta →